Miten on, pitäisikö joulukuusi ensin kaataa ja sitten vasta koristella? Vai sittenkin toisin päin?

Sijoitin ikivihreään muovikuuseen. Lapseni ovat nimittäin jouluihmisiä kuten itsekin olen. Kun kuusen ympärille kokoontuu ryhmä todella todella innokkaita jouluilijoita, kuuselta vaaditaan eritoten kestävyyttä. Vai mitä olette mieltä?

Valitsimme yhdessä 150-senttisen muovikuusen ja toimme sen juhlamielellä kotiin. Kokosin kuusen ja availin oksia ja havuja pöyheämmiksi. Innostus oli suuri.

Silloin Geneven lennonjohto petti pahemman kerran. Kohiseva ja valojaan vilkutteleva Airbus laskeutui kuusen juureen! Koneen peräsin jäi traagisesti kiinni kuusen jalkaan. Kuusi romahti ensitöikseen pitkäkseen kivilattialle. Mikä ennenkuulumaton kansainvälinen ilmailuselkkaus!

Airbus yhtiöineen sai ehdottoman lentokiellon joulukuusen oksiston ilma-alueelle. Airbus ei ollut enää tervetullut joten lentäjäkin kieltäytyi. Uhmakas Airbus kaarteli sohvakaluston tienoilla pitäen tarkasti silmällä joulukuusen alueen tapahtumia. 

Seuraavaksi kannoimme joulukoristeet juhlallisesti kellarista. En hyväksynyt joulukoristeeksi muovisia kottikärryjä.  

Taistelimme koristelaatikon herruudesta hississä. Käytävästä vierimme eteiseen yhtenä käsien, jalkojen ja joulukoristeiden meluisana väkkäränä.

Muovikuusi kuuli tulomme ja valmistautui hyökkäykseen. Lyhyimpiä hyökkääjiä varten asetin kuusen viereen jakkaran. Jakkaran tienoille kuuseen ilmestyi nopeasti runsaasti koristeita. Muualle sain jokusen itsekin laittaa.  

Jakkaran herruudestakin taisteltiin traagisin seurauksin. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin mutta joulukuusi-parka romahti nyt koristeet helisten kivilattialle.

Yritin olla julman näköinen. Kuusi näytti kuitenkin tosi huvittavalta. Sen yhdeltä puolelta laonneista lehvistä tuli mieleen oma tukkani sohvapäikkäireiden jälkeen. Pöyhin ja suoristin lehvät ja siteerasin lisää ilmailulakia. 

DSC_0173raj_small.jpg

Herkkien ja tunnelmallisten koristeiden joukosta löytyi kaikkien rajattomaksi riemuksi ylläri. Timppa-lampaan kaveri, muovinen Possu-Paxton! !! !!! Paxton riemastui ymmärrettävästi vuoden vankeuden jälkeen vapaudestaan. Hän riehaantui nokittelemaan joulukuusenkoristeita jotka toipuilivat vielä tärähdyksestään lattiaan. 

Joulunpunainen lintu otti härnäilystä nokkiinsa ja säksätti takaisin Paxtonille. Draama kertaantui potenssiin 12 kun kesken kiihkeän ajatustenvaihdon lintu räsähtikin aivan yllättäen rikki lattialle. Ei se ollut Paxtonin tarkoitus! Eikä syy! Voi lintu-parkaa... Ja syyllisyydentuntoista Paxtonia!

Laitoimme hiljaisina tohvelit jalkaan ja haimme imurin kaapista.

Taistelimme äänekkäästi sen herruudesta.

Kuusi ei enää romahtanut. 

Syvällä sisimmässäni minun teki ehkä ohikiitävän hetken ajan pikkuisen mieli romahtaa.

Mutta ei auta itku joulumarkkinoilla!

Pöyhin litistynyttä tukkaani ja kulmakarvojani ja olin taas kuin uusi. Suorastaan ikivihreä! 

Innokasta joulun odotusta kaikille!


Ps. Mä en muuten vaihtele noita fonttikokoja. Vuodatus.net vaihtaa. Mä vaihdan ihan kohta blogipohjaa!